Pyrri - pieni iloinen diiva
| Nimi: | Pyrri |
| Lempinimiä: | Pyke, Pyr, Pyrst |
| Syntynyt: | 2.5.2004 |
| Rotu: | suomenpystykorva x suomenlapinkoira |
| Sukupuoli: | narttu |
| Koko: | 50cm, 16kg |
| Väri: | kerma |
Tulokset | Pyrri Petsiessä | Galleria
"Koira on hymy ja heiluva häntä. Se mikä on niiden välissä, ei ole niin oleellista" - Clara Ortega
Miksi Pyrri sitten tuli meille?
Pyrri tuli meillen hyvin monen mukavan sattuman kautta. Olin kinunnut vanhemmilta koiraa jo kauan, kunnes lupa tuli. Silloinhan se koira pitää saada heti, eikä huomenna. Vanhemmat asettivat ehdot kuitenkin koiralle: ulkokoira, ei liian iso, tumma ettei lika näy, uros eikä kallis. Lehti-ilmoituksen kautta sitten löyty pystykorvan lapinkoiran sekoituksia. Kolme pennuista olivat tummia uroksia ja viimeinen oli sitten Pyrri. Pyrri oli enään vapaana kun soitimme ja niimpä hyvin pikaisen mietinnän jälkeen päätimme ottaa tuon valkoisen jääkarhun pennun. Pieni tuholainen kotiutui kesäkuunlopulla meille syömään pöydänjalkoja, kaivamaan kuoppia pihalle ja syömään.
  
Suloinen valkoinen karvakerä
Pyrri on suurinekorvineen oikein suloinen otus, joka osaa nauttia elämästä kissan tavoin. Aluksi Pyrrin kaverina olikin vain kissa, Onni, joka oli Pyrrin paras kaveri. Ne leikkivät, odottivat toinen toistaa ja hoitivat toisiaan. Onnin jäätyä auton alle suri Pyrri sitä ja sen jälkeen tulleen uuden kissamme kanssa se ei enään leiki tms, se vain sietää sitä. Onnilta Pyrrin on kuitenkin tainnut oppia kunnon kisaan tapoja. Se rakastaa nukkumista auringossa, kesällä se täytyy joskus käskeä pois auringosta nukkumasta. Pyrri myös rakastaa silittämistä ja pientä rapsutusta paljon enemmän kuin sellaista kunnon koiramaista rapsutusta. Pyrri myös änkeään aina syliin kerälle nukkumaan.
Ruuan perään Pyrrin on myös enemmän kuin tarpeeksi. Ruoka on sen puoli elämää. Kukaan muu eläin ei saa mennä sen kipolle ja ruuan avulla sen saa tekemään mitä vaan. Luita se rakastaa syödä ja eikä sillä kauaa menekkään kun se luita syö. Ruuankin se hotkii kuin viimeistä päivää ja jää sitten odottomaan, että Tuike syö oman ruokansa ja käy sitten tarkistamassa, jos siltä olisi jäänyt jotain.
Mistä muusta sitten tämä ihmisrakas pallero pitää? Palloista Pyrrin tykkää hyvin paljon. Niistä se innostuu melkein aina ja hyppii mahdollisimman korkealle niitä kiinni ottaessaan. Vapaana juokseminen on myös Pyrrin yksi riemuista. Tosin sitä ei voi hirveän usein irti pitää hyvin suuren metsästysvietin takia. Mutta lenkkeilystä yleensäkin Pyrri pitää. Tämmöinen on siis Pyrripalleroinen.
|
